Kirjoitin edellisen kerran omavaraisuuden merkityksen korostumisesta keväällä 2020, jolloin koko maailmaa ravisutti Covid-19 -pandemian puhkeaminen.
Silloin ihmisten ja tavaroiden liikkumisen rajoittaminen synnytti kerrannaisvaikutuksia, joiden vaikutuksesta yleiseen keskusteluun nousi ensimmäistä kertaa laajemmin omavaraisuuden merkitys. Kotimaisen ruoan alkutuotanto sekä energiatuotanto pääsivät näyttävästi otsikoihin.
Omavaraisuudesta, huoltovarmuuden merkityksestä ja keinoista sen kasvattamiseen on tämän jälkeen puhuttu aktiivisesti. Myös poliittisilla päätöksentekijöillä on vallinnut yksimielisyys tämän tavoitteen saavuttamisesta.
Viimeistään helmikuun 2022 tapahtumat Ukrainassa ja sitä seuranneet Venäjään kohdistuvat pakotteet, sekä Venäjän vastapakotteet, herättivät jokaisen suomalaisen ajattelemaan omavaraisuuden merkitystä.
Vihreä siirtymä, jonka toteutuksesta ja tukipoliittisista ohjauksista hallitus on tehnyt valmisteluja vuoden 2021 aikana, tulee vauhdittumaan entisestään. Vihreän siirtymän toimenpiteet antavat markkinoille mahdollisuuksia nopeisiin ja laajoihin tutkimus- ja kehitystoimenpiteisiin. Investoinnit uusiutuvaan, paikalliseen energiatuotantoon (kuten biokaasutuotanto) sekä laadukkaiden kierrätysravinnetuotteiden valmistukseen tulevat lisääntymään.
Suomeen tarvitaan yli 100 biokaasulaitosta
Suomessa käytetään energiaa 370 terawattituntia vuodessa. Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan yhden terawattitunnin verran.
Hallitus on asettanut biokaasun tuotantotavoitteeksi neljä terawattituntia vuoteen 2030 mennessä. Arvioiden mukaan biokaasusta päätyisi kuljetusalan tarpeisiin 60 prosenttia. Siitä riittäisi vuosittain 5 000 raskaalle ajoneuvolle.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry arvioi, että tavoite voidaan saavuttaa, mutta se edellyttää yli 100 uutta biokaasulaitosinvestointia eri puolille Suomea 2020-luvulla. Tavoite edellyttää julkista tukea biokaasun sekä ravinnekierron tuotannon ja kysynnän kasvattamiseen.
Kotimaiset etujärjestöt ovat listanneet julkilausumassaan mainittujen toimenpiteiden vaikutuksia ja esittäneet keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kiertokasvu on valmiina vastaamaan Vihreän siirtymän aiheuttamaan kysyntään
Me Kiertokasvussa olemme tehneet jo useamman vuoden ajan hartiavoimin töitä yhdistääksemme paikalliset sivuvirrat uudeksi kasvuksi. Tarjoamme asiantuntija- ja projektinhallintapalveluita orgaanisen jätteen ja sivuvirtojen arvoketjun kehitykseen.
Kunnallisilla toimijoilla, metsäteollisuudessa ja maataloudessa syntyy merkittäviä määriä orgaanisia sivuvirtoja, joiden potentiaali on tunnistettu jo pitkään. Näiden sivuvirtojen yhdistäminen ja alueellinen yhteensovittaminen on jäänyt monelta osin toteutumatta. Syitä on useita, yksi merkittävimmistä on ollut markkinaehtoisuuden puute, jota on tähän mennessä tukenut fossiilisten polttoaineiden sekä lannoitetuotteiden hyvä saatavuus sekä liian matalat markkinahinnat.
Markkinoiden suosimien, fossiilisten vaihtoehtojen suhteen olemme olleet riippuvaisia tuonnista. Fossiilisten raaka-aineiden markkinahintojen räjähdysmäinen nousu sekä osittaiset tuontikiellot asettavat tilanteen tässä hetkessä täysin päälaelleen.
Huoltovarmuuden turvaamiseksi, nyt on aika tarttua sanoista tekoihin ja lähteä kasvattamaan omavaraisuutta entistä määrätietoisemmin.
Otetaan orgaanisen jakeen sivutuotevirrat tehokkaasti hyötykäyttöön
Biokaasutuotantopotentiaalia voidaan kasvattaa yhdistämällä jäte- ja sivuvirrat innovatiivisesti. Me Kiertokasvussa tunnemme myös biokaasutuotannon toisen päätuotteen, eli kierrätysravinteiden lopputuotemarkkinat sekä tuotekehityspotentiaalin.
Tarjoamme nopeasti kehittyvään markkinaan yksilöllisesti kaikkia arvoketjun osapuolia hyödyttäviä palveluratkaisuja.
Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää.
Ari-Pekka Hongisto
Toimitusjohtaja, kiertotalousasiantuntija
ari-pekka.hongisto@kiertokasvu.fi
+358 40 358 0077
Kiertokasvu, Ruthon Group Oy