Orgaanisten kierrätyslannoitteiden tyypillisenä ominaisuutena on ravinteiden vapautuminen vähitellen maaperän mikrobien hajotustyön myötä. Orgaaniset lannoitteet parantavatkin maaperän rakennetta ja ominaisuuksia mikrobien runsautta ja hyvinvointia lisäämällä.
Nykyisin on paljon esillä niin sanotun hiiliviljelyn tärkeys. Tällöin maaperään pyritään oikein valittujen viljelytoimien avulla sitomaan hiiltä sen sijaan, että hiilen annettaisi karata ilmakehään. Vanhat tutut orgaanisen aineksen lisäämiseen perustuvat viljelymaan rakenteen parantamiseen ja ylläpitoon tähdänneet keinot ovat siis nykyaikaa ja palvelevat myös ilmastotavoitteita. Tämä on tärkeä huomioida orgaanisten lannoitteiden arvoa määritellessä ja vertaillessa hintoja mineraalilannoitteen ja orgaanisen lannoitteen välillä.
Orgaanisten lannoitteiden arvo ei ole vain ravinteissa
Orgaanisten lannoitteiden arvo ei ole ainoastaan niiden sisältämissä ravinteissa. Itse orgaanisen aineksen edut viljelymaan rakenteelle ja sitä kautta kasvukunnolle on tunnettu pitkään ja erityisesti savimaiden rakenteen parantamiseksi on kautta aikojen lisätty pelloille orgaanisia aineksia, vaikkapa mutakuopista kaivettuja maamassoja. Orgaanisen aineksen vilkastuttama mikrobitoiminta ja mikrobien tuottamat yhdisteet parantavat maan mururakennetta, mikä estää maa-aineksen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden huuhtoutumista sadeveden mukana pelloilta pois. Hyvä mururakenne on myös maaperän vesitalouden kannalta keskeistä.
Ravinteiden vapautuminen mikrobitoiminnan seurauksena tuo orgaanisille lannoitevalmisteille omat ominaisuutensa, kun sääolot vaikuttavat ravinteiden vapautumiseen. Toisaalta kylmällä sateisella säällä ravinteita ei pääse karkaamaan yhtä helposti kuin mineraalilannoitteista, kun mikrobien toiminnot ovat hitaampia, mutta myös kuivat säät voivat myös vähentää ravinteiden vapautumista, jos mikrobien tehokkaalle toiminnalle ei ole tarjolla riittävää kosteutta. Orgaaniset lannoitteet hyötyvätkin sijoituslannoituksesta verrattuna pintalevitykseen, koska tiivis yhteys maaperään tuo lannoitteen pinnalle kosteutta poutasäälläkin.
Maatalouden biomassojen sisältämien ravinteiden käytön nykytila ja kehitystarpeet selvillä
Suomen maatalouden tuottamien lantojen sisältämä fosfori riittäisi kattamaan maamme kasvinviljelyn fosforitarpeen kokonaan ja lannan typpikin tyydyttäisi noin 2/3 typen tarpeesta. Yhtenä näiden ravinnevarastojen hyötykäytön haasteena on biomassojen sisältämien ravinteiden alueellinen keskittyminen. Tietyillä alueilla Suomessa syntyy lantaperäisiä ravinteita enemmän kuin kasvinviljelyssä tarvitaan ja toisaalla taas ravinteista on puutteita. Ilman jatkojalostamista väkevämmiksi korkeamman jalostusasteen tuotteiksi, lantaperäisiä ravinteita ei ole kannattavaa kuljettaa alueille, joilla niitä tarvittaisi, joten tätä arvokasta kierrätysravinnevarantoa ei saada tehokkaasti hyötykäytettyä.
Lantojen suuri määrä ja ravinnepotentiaali ovat tiedossa, mutta silti tuotekehitys niiden osalta on olematonta. Tähän saakka haasteena ovat olleet materiaalin laimeus ja väkevöintiin ja sopivan rakenteen tuottamiseen tarvittavien käsittelyjen tuoma kustannus. Näiden seurauksena pidemmälle jalostettu lopputuote ei ole pärjännyt nykymarkkinoilla vertailussa yksinomaan liukoisten ravinteiden arvoon perustuvassa hintakilpailussa valtavan massatuotannon mineraalilannoitteiden kanssa.
Kierrätyslannoitemarkkina kaipaa innovatiivisuutta, pitkäjänteisyyttä ja kasvavaa markkinalähtöistä kysyntää
Hyvän tuotteen kehittämiseksi täytyy huomioida monia tekijöitä, jotta löydetään optimaalinen lopputulos. Tämä kehitystyö vaatii tutkimusta ja pitkäkestoista koetoimintaa. Kestävän kehityksen ja ravinnekierron edistämisen tärkeys on huomioitu myös maamme päättäjien keskuudessa. Kierrätyslannoitteiden jatkojalostamiseen on tarjolla hankerahoitusta, joista muun muassa ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman haku on parhaillaan käynnissä.
Ravinteiden kierron tehostamiseksi tarvitaan innovaatioiden ja T&K-toiminnan lisäksi poliittisia ohjauskeinoja, jotka tukevat markkinaehtoista kysyntää. Lisäksi jokainen yksilö voi päivittäisillä valinnoillaan vaikuttaa kehitykseen. Vastuullinen kuluttaminen ja kasvava tietoisuus ympäristöstämme luo ennen pitkään markkinalähtöisen tarpeen tuottaa alkutuotannon tarpeisiin orgaanisia kierrätyslannoitevalmisteita.
Euroopan komissio luo omalta osaltaan edellytyksiä tälle kehitykselle Green Deal -ohjelmassaan, joka on vahvasti linkitetty myös uuteen EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan CAP27. Näiden toimeenpano ja toteutus jää suurimmilta osin jäsenvaltioiden päätettäväksi.
Nyt on juuri oikea aika luoda tulevaisuuden maanviljelymme tarpeisiin uusia laadukkaita kotimaisia orgaanisia kierrätyslannoitteita.
Ota yhteyttä!
Johanna Boberg
Kehityspäällikkö, Kiertokasvu
johanna.boberg@kiertokasvu.fi
www.kiertokasvu.fi
Lue lisää Euroopan komission Green Deal -ohjelman tavoitteista SBB ry:n tiedotteesta.