Osaoptimointeihin ei ole varaa. Tätä asiaa korostivat käytännössä kaikkien ministeriöiden edustajat sekä muut toimialan taustavaikuttajat päivittäessään valmistelussa olevien lainsäädäntöjen ja tukipoliittisten päätösten tilannetta Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n Biotalouspäivät -vuosiseminaarissa, joka järjestettiin tänä vuonna ajan hengen mukaisesti webinaarina 17.11.2020.
Webinaarissa ehkä vaikuttavimman puheenvuoron piti työelämäprofessori Reijo Karhinen, joka toimii ympäristöministeriössä valmisteltavan kansallisen kiertotalouden strategisen edistämisohjelman ohjausryhmän puheenjohtajana. Kiertotalousohjelman loppuraportin on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Karhinen avasi esityksessään työryhmän johtopäätöksiä siitä miksi kiertotalous ei ole lähtenyt lentoon. Asia kiteytyy virkkeeseen: ”Markkinapuute – Luonnonvarjojen käyttöä ei ole hinnoiteltu, ei ainakaan oikein. Ei synny kysyntää kiertotaloustuotteille.”
Toimialan lainalaisuudet muuttuvat seuraavan viiden vuoden aikana
Toimialan muutosvauhti on ennen näkemättömän hurja. Lyhyen ja pitkän aikavälin kehitykseen liittyviä poliittisia päätöksiä tullaan tekemään vuosien 2020–2022 välisenä aikana useita. Vuoden 2020 aikana on valmisteltu lukuisia muutos- ja toimeenpano-ohjelmia, joilla kaikilla on erikseen ja ennen kaikkea yhteenlaskettuna merkittävä vaikutus kierrätysravinne- sekä biokaasumarkkinoiden kehitykseen. Näistä mainittakoon merkittävimpinä samaan aikaan viidessä eri ministeriöissä (TEM, MMM, VM, YM ja LVM) valmistelussa olevat biokaasuohjelman toimeenpano-ohjelma sekä MMM valmisteilla oleva lannoitelainsäädännön uudistus. Vaikeuskerrointa lisää se, että kyse ei ole ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuvista linjauksista ja vaikutuksista, vaan lainsäädännöt ja toimeenpanot täytyy valmistella ja toteuttaa ennen kaikkea huomioiden EU:n sisämarkkinat ja yhteensovittaa sekä sopeuttaa toimenpiteet tätä laajempaa toimintaympäristöä mukaillen.
Nostan tästä viitekehyksestä esille kaksi toimialaan eniten vaikuttavaa asiaa. Biokaasun nostaminen jakeluvelvoitteen piiriin ja kierrätyslannoitemarkkinoiden kehittymättömyys. Jälkimmäisessä huolena erityisesti tukipoliittisten päätösten riittämättömyys, jolla aikaansaataisiin aidosti samanaikaista muutosta myös kierrätysravinnemarkkinaan. Biokaasusektorin tukipoliittisia ohjauskeinoja määrittäessä täytyy pystyä voimakkaammin painottamaan kierrätysravinteiden käytön edistämiseen johtavia toimenpiteitä, silloin kun biokaasua tuotetaan orgaanisista jäte- ja sivutuotevirroista. Asiayhteydessä on hyvä muistaa ja painottaa myös sitä, että kierrätysravinteita ja -maanparannusaineita syntyy myös muista prosesseista, kuin biokaasutuotannosta.
Historian tunteminen auttaa ymmärtämään tulevaisuutta
Pystyäksemme näkemään tulevaisuuteen, on syytä peilata lähihistoriaa. Olen itse nähnyt ja kokenut 2010-luvun taitteessa tapahtuneen markkinamurroksen, jolloin ensimmäisen kerran biokaasusta odotettiin läpimurtoa toimialalle, joka tiputtaisi ennen kaikkea kunnallisten toimijoiden tuottamien jätevesilietteiden sekä erilliskerättyjen biojätteiden käsittelypalvelumaksut murto-osaan aiemmasta. Biokaasuhurmoksessa luotiin markkinoille ja jätteen käsittelypalvelua tarvitseville asiakkaille illuusio, että biokaasu on avain kaikkeen. Biokaasutuotannon ”sivuvirtana” syntyvä mädätysjäännös oli vain pakollinen paha, joka voitiin levittää sellaisenaan lähimmille pelloille. Suunnitelma ei ollut aukoton. Äkisti muuttunut markkinatilanne, jossa maanviljelijät eivät enää kelpuuttaneet mitä tahansa levitettäväksi peltoihinsa, johti tilanteeseen, jossa vaihtoehdot olivat monella toimijalla lopulta vähissä. Jokainen toimialla pidempään operoinut tietää mikä tästä oli lopputulos ja miten asian osalta kipuillaan ja maksetaan kalliita oppirahoja edelleen.
Toimialan murros vaatii kokonaisuuden hallintaa ja yhteistyötä
Kansallisen biokaasuohjelman toimeenpanon valmistelussa on viitteitä siitä, että biokaasu eli energiasektori saa entistä voimakkaamman mandaatin ja sykäyksen. Samaan aikaan panostukset kierrätysravinteiden markkinoiden kehityksen tukemiseksi uhkaavat jäädä korulauseiksi ja aidot panostukset mittasuhteiltaan vaatimattomiksi. Biokaasubuumi tuo jatkuvasti toimialalle uusia toimijoita, joilla ei ole aiempaa toimialakokemusta orgaanisten jätteiden ja sivuvirtojen käsittelystä tai näistä tuotettavien kierrätysravinnevalmisteiden tuottamisesta tai markkinoinnista.
Kierrätysravinteiden sekä biokaasun tuotannon pelikenttä on laaja ja kokonaisuus erittäin vaikeasti hallittavissa ja ymmärrettävissä jopa alalla pitkään toimineelle kiertotalouden asiantuntijaksi itseään nimittävälle henkilölle. Biokierto- ja biokaasutoimialan kestävään kehittämiseen toivon kaikilta alan toimijoilta ja sidosryhmiltä pitkäjänteisyyttä ja vastuullisuutta. Kasvava biokaasubuumi ei saa synnyttää osaoptimointia, jossa kierrätysravinnemarkkinoiden kehitykseen ei panosteta riittävästi. Kiertokasvu haluaa omalta osaltaan olla kehittämässä markkinaa vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa, tarjoten vahvan kierrätysravinnesektorin osaamisen ja kokemuksen.
Kysy lisää:
Ari-Pekka Hongisto
Toimitusjohtaja, kiertotalousasiantuntija
ari-pekka.hongisto@kiertokasvu.fi
+358 40 358 0077
Kiertokasvu, Ruthon Group Oy
www.kiertokasvu.fi
Lue lisää ravinnekierron tilanteesta Uusiouutisten artikkelista: https://www.uusiouutiset.fi/ravinnekierto-ratkaisee-biokaasualan-kohtalon/